torstai 16. heinäkuuta 2015

Mensan testi, seksuaalinen viehättävyys ja muut testit, osa 2 Karisma

Johdatus karismaattiseen maailmaan

Jotta lähestytään asiaa oikealta kantilta, niin unohdetaan ihmisten sosiaaliset taidot ja ulkonäkö. Karismahan ei ole kiinni siitä, että kuinka paljon tarinoi tarpeettomia - mutta mitkä nimenomaan kiinnostaa itseä - asioita. Ulkonäkö ei ole siitä kiinni, että kuinka paljon itseensä on panostanut ennen kuin asetutaan estradille - vaikka näin monesti kuvittelee.

Tämän seuraavan kuvion - mikä oli myös aiemmassa blogitekstissä mukana - voi ajatella myös karismaattisuuden kannalta. Female-kohdan tilalle vaihtaa karismaattiset henkilöt ja Male-kohdan tilalle vaihtaa ei-karismaattiset henkilöt. Eli toisinsanoen karismaattinen viehättävyys on kyseessä.

http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128889-onko-kaikilla-naisilla-seksuaalista-valtaa

Mistä karismaattisia ihmisiä löytää?

Karismaattisia ihmisiä ei tarvitse edes löytää. Heistä kuulee legendoja, tarinoita ja kaikenlaisia juoruja. Yleensä jopa kuulee, että missä sellaiset ovat liikkuneet ja liikkuvat nykyäänkin. Kuuluisat sellaiset löytää lehtien juorupalstoilta tai mies- ja naisihanteista. Taas jonkun kylän tai kaupungin karismaattiset henkilöt, joita ei tunneta julkisesti (eli lehdissä ym.), yleensä tulee vastaan väistämättä, kuhan seuraa ja kuuntelee ihmisiä. Puskaradio toimii aina. Karismaattisia voi olla joku lääkäri, opettaja, kaveri, kauppias, myyjä, toimittaja - ihan kuka tahansa henkilö.

Karismaattiset yritykset ja tuotteet

Tässä on vuosiluvut heitetty hatusta, eli suuntaa antavasti. Vuosilta 2007 - 2012 tunnetuin karismaattinen yritys taitaa olla Facebook, josta on hype mennyt jo. Jos rajaa karismaattisia yrityksiä vuosialueisiin, niin 2000 - 2004 Nokia oli karismaattinen, 2004 - 2012 Apple. Karismaattisten tuotteiden kannalta maailmanlaajuisesti on tunnettu astiankuivauskaappi, jääkaappi, hella, pyykinpesukone, astianpesukone, valaistus ja katto. Näillä ei ole erityisemmin mitään karismaattista yritystä, vaan kuka ostaa mistäkin, josta noita löytyy. Mutta hei, eihän nuo ole karismaattisia tuotteita, vaan elämän perustavaroita ja perusasioita. Sama pätee kuitenkin karismaattisiin tuotteisiin; niiltä edellytetään tiettyjä perusasioita, jonka jälkeen tulee ne asiat, jotka alkaa vaikuttaa karismaattisen omaisesti.

Epäonnistumisen sisäistäminen

Epäonnistuminen on aiheena sellainen, mitä monet välttävät kuin ruttoa tai koleraa. Ellei tiedä tapoja epäonnistua, ei kykene vastaavasti onnistumaankaan. Muutaman tavan epäonnistumiseen tiedän: joko itse kokeilemalla ihan tyhjästä tai sitten seuraa mitä muut ovat tehneet epäonnistumistensa eteen.  Ensimmäiseen tapaan on myös vaihtoehto: tutut neuvoo, mutta niitä on syytä kuunnella varauksella. Eli edelleen kokeilemalla toimiiko. Joku voi sanoo ohjeen, ja epäonnistumisen jälkeen vetoaa sen olleen vitsi tai jotain muuta huulen heittoa. Epäonnistumista voi harjoitella vaikka korttitalon rakentamisella. Mitä korkeampi korttitalo on, sitä näyttävämpi ja karismaattisempi se on - ja vastapainona on monta erilaista odottamatonta tapaa epäonnistua, tietysti piilotettuna ihan minne tahansa.

Korttitalo: montako kertaa pitää epäonnistua, kunnes saadaan 4 kerrosta rakennettua?
Korttitaloa rakentaessa on hyvä muistaa vaikkapa monen kerroksen jälkeen, että virheliike - ja koko korttitalo voi levähtää täysin. Sama on myös karismaattisuudessa. Kumpaakin asiaa siis yhdistää, että ajan kanssa oppii muistamaan - jopa kantapään kautta - montako asiaa pitää ottaa huomioon seuraavaan vaiheeseen edetessä. Korttitalossa kun on saanut vaikka neljä kerrosta, ja pitäisi aloittaa viidennen kerroksen rakentaminen, niin tilanteessa voi olla huomioitavaa. Esimerkiksi kerrosten välillä voi yhtäkkiä olla jonkun mokan takia kortit siirtyneet paikaltaan ja se kerros on notkollaan - minkä vuoksi uuden kerroksen rakentaminen ennen korjaustoimenpiteitä on todennäköisesti virheliike. Jotta nämä siirtyneet kortit voidaan asettaa takaisin paikoilleen, on huomioitava mihin kaikkeen tuo siirto vaikuttaa. Kun ne saa paikoilleen, voi taas muualla olla kortit menneet paikoiltaan - tai mitä tahansa harmia missä vaan korttitalossa.

Kun siirrytään tähän karuun maailmanmenoon korttitalon rakentamisen kanssa, niin on syytä lisätä ajanottokello vierelle ja aikaraja, kauanko korttitaloa voi rakentaa. Sitten tuon voi pikkuhiljaa alkaa rinnastamaan kaikkiin ympärillämme oleviin projekteihin, että kuinka sulavasti niiden kanssa edetään kohti maalia. Tällaisia projekteja ovat siis talojen ja kiinteistöjen rakentaminen, siltojen rakentaminen vesistön yli, WWW-palveluiden rakentaminen internetissä, sairaaloiden potilaiden hoitaminen, puolustusvoimien sotilaiden kehittäminen, ihmisten opettaminen oppilaitoksissa, yhteiskunnan politiikassa edistyminen, yhteiskunnan tukirakenteet ja niiden muutokset, musiikkibiisin tekeminen, leffan tekeminen, taideteoksen tekeminen, sarjakuvan tekeminen, uutisen kirjoittaminen, asioista tiedottaminen ja elintarvikkeiden valmistaminen maaseudulta kohti asiakasta kaupan kautta. Tai vaikka ylipäätään huonomaineisen yrityksen korjaaminen tehokkaaksi ja yhteneväksi; se on ikäänkuin hajoamaisillaan olevan korttipakan korjaamista.

Ihmiset ovat siis ikäänkuin myös osa korttipakkaa, mikä on hienosti kiteytetty tässä viestissä: "Minä opin intissä sen, että ihmiset ovat aivan tolkuttoman erilaisia, sekä sen, että erilaisten ihmisten motivoiminen vaatii erilaisia keinoja. (edit: sitä ei toki siellä kukaan opettanut, mutta kun oli aivot ja joutui "normaalista" poikkeavaan ympäristöön, niin väkisinhän sitä oppii)" @ MuroBBS. Saman asian yhdet kokee intissä, toiset vaikka rakennustyömaalla, kolmannet leffaa tehdessä ja neljännet ties missä, että ei ole siis vain yhtä paikkaa tälle elämykselle.

Timer/Ajanottokello
Aina kun epäonnistuu, niin kyllä niitä jälkiviisastelijoita ja taustalta huutelijoita löytyy. Se on sama kuin oven saranat alkavat kuivua; kyllähän nekin narisee hiljaa ja kovaa - ja se on ärsyttävää. Vielä vanhaan aikaan ei tiedetty, miten kuivuneen saranan saa hiljaiseksi, joten se joka keksi tuolloin niiden voitelemisen öljyllä, oli kyllä arvostettu henkilö silloin. Sama on nykyään, että kun keksii, miten jälkiviisastelijat ja taustahuutelijat saa rauhoittumaan sekä tyytyväisiksi, niin siitä saa kyllä arvostusta! Tässä siis mennään siihen tasottomaan ajatteluun, että kun osaa huomioida ratkaisevat asiat ja edetä niiden kanssa tehokkaasti, niin alkaa taas pyörä saada vauhtia.

Karismaattisuus erilaisessa valossa

Kun tätä luen jopa itse huomaan, että karismaattisuuteen kuuluu useampikin asia. Kun jaksaa vaan panostaa itseensä, kokeilla erilaisia asioita - oli ne sitten houkuttelevia tai karkoittavia - itsensäkehittämistä varten, kuunnella muiden mielpiteitä, eli kokeilla asioita, tarkkailla karsimaattisia ihmisiä, että mikä heistä tekee niin karismaattisia, ja kokeilla omia rajojaan, mihin asti pystyy itseään kehittämään. Jokainen voi edetä tiettyyn rajaan asti - kullakin omansa. Kullakin on myös omat etenemistasonsa, joista johonkin lopulta pysähtyy omien rajojen tullessa vastaan. Se, että kuinka pitkälle pystyy etenee, riippuu tuurista (tapaako vaikka etenemistä varten oikenlaisia ihmisiä, löytyykö itselle sopivia ohjeita jostain, osaako joku kertoa sopivalla mihin homma kaatuu ja mitä vois kokeilla tai tajuaako jopa itse omat kuoppansa ja osaa selvittää, miten niistä pääsee pois jatkossa). Edistyminen voi olla sitä, että tekee tarkoituksella odottamattomia yllätyksiä - ja hallitsee tilanteen - tästä puhutaan nimellä improvisointi.

Karismaattisuudella on siis yhteys puoleensavetävyyden markkina-arvoon. Markkina-arvo muuttuu ihmisten kiinnostusten mukaan. Väärien valintojen kohdalla niiden ollessa näkyvillä liian kauan ihmiset yksitellen (tai porukassa) alkavat välttelemään kohdetta, ja markkina-arvo alkaa laskea, joko tiettyyn rajaan asti tai ihan nollaan, ja oikeiden valintojen kohdalla puskaradio alkaa taas heräämään, ihmisten aktiivisuus kohdetta kohtaan alkaa kasvaa, ja markkina-arvo nousee tiettyyn rajaan asti, kunnes pysyy tasaisena - ellei joku toinen kohde ala kilpailemaan omalla vahvuudellaan.

Huomioitakoot tässä, että myös minä kirjoittaja olen haavoittuvainen, eli teen virheitä yhtälailla kuten moni muukin. On helpompi nähdä muissa vikoja ja puutteita, mutta omassa toiminnassa niitä ei huomaa kovin helposti - ja aina ei sisäistä toisten vinkkejä, että mitähän se nyt tollakin tarkoitti.